MEJÄ – kokeiden tarkoituksena on selvittää koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkiä. Jälkikoiria tarvitaan esim. hirvikolareissa loukkaantuneen eläimen jäljittämiseen.
MEJÄ-kokeessa on kaksi luokkaa; avoin- ja voittajaluokka (AVO ja VOI). Saatuaan kaksi ykköstulosta AVO-luokasta koira siirtyy VOI-luokkaan. Voittajaluokasta koira tarvitsee 3* VOI I tulosta tullakseen jälkivalioksi (FIN JVA), lisäksi koira tarvitsee näyttelystä laatuarvostelusta vähintään arvosanan hyvä (sininen nauha).
Kokeen kulku
Aluksi testataan koiran laukauksensieto. Koirat ovat kytkettynä jonnekin jälkinarun avulla. Ohjaaja on noin 10 metrin päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla 25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli koira pelkää laukausta, koe keskeytetään. Jokaisella koiralla on oma naudan tai hirvieläimen verellä veretetty jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Jäljellä on kulmia ja makuita, jotka koiran täytyy osoittaa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. Jäljestävä koira on kytkettynä 6 metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinnon, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (enintään 45 minuuttia) ja osoittaa ohjaajalle selvästi kaato. Koiran käyttäytyminen jäljen päässä olevaa kaatoa (riistana käytetään sulatettua kania tai jänistä tai hirvieläimen sorkkaa) kohtaan arvostellaan myös. Riistaa raatelevaa tai sitä pelkäävää koiraa ei palkita. Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen hukan tapahduttua koiraa ei enää voida palkita.
Tuomarin apuna maastossa on “opas”, henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verettämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.
Suoritus arvostellaan osapistein seuraavasti; jäljestämishalukkuus (0-6 pistettä), jäljestämisvarmuus (0-12 pistettä), työskentelyn etenevyys (0-10 pistettä), lähdön, katkon ja kulmien selvittämiskyky (0-14 pistettä), käyttäytyminen kaadolla (0-3 pistettä) ja yleisvaikutelma (0-5 pistettä).
Omat kokemukset
Necculle tehtiin pari harjoitusjälkeä lähimetsiin ja kyllähän Neccu jäljestää osasi. Makaukset ja kulmat tuli merkittyä hyvin, mutta kovin ilmavainuinen Neccu oli. Kokeissa tuo ilmavainuisuus kostautui, sillä vaikeammassa maastossa ei jäljellä pysy jos kulkee tuulen mukana. 2 hukkaa ehti tulla ennen kaatoa, mutta silti riitti tulokseen. Neferin kanssa on myös tehty harjoitusjälkiä. Nyt jälkiä on tehty vaikeampiin maastoihin ja pyritty voimistamaan enemmän maavainua. Myös lyhyitä katkoja on otettu heti ohjelmaan. Remy on paras jäljestäjä näistä kolmesta juuri hyvän maavainun takia. Metsässä Remy on elementissään ja jaksaa sitkeästi vaikeatkin maastot. Kaadon osoitus ei ole hänen vahvoja puolia, koska tuo riistainto on häneltä täysin poissa.